Vastuullisuuden kotimaiset sanansaattajat
Teksti Linda Söderman | Kuvitus Suvi Suitiala
Vaatteen matka kauppaan ja käyttöön on pitkä ja monivaiheinen. Sen tekemiseen on osallistunut lukuisia ihmisiä eri puolilla maailmaa, ja tuotantoketjun jokaisella vaiheella on ympäristövaikutuksia. Keskustelimme aiheesta neljän suomalaisen vaatebrändin – Andiatan, Kaikon, Kuusaman ja Uhanan – edustajien kanssa. He kertoivat, miten vastuullisuuden eri osa-alueet ilmenevät ja painottuvat brändien omassa toiminnassa.
Muotia, joka kestää äidiltä tyttärelle
Ympäristön kannalta on edullista, että vaatteet kestävät ja pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Vastuullisuus alkaa jo ideoinnista, sillä suunnitteluvaiheessa tehdään monia keskeisiä kestävyysvalintoja.
Suomalaiset brändit ovat perinteisesti olleet hyviä panostamaan laatuun ja ajattomuuteen. Yksi niistä on Tarja Rantasen vuonna 1986 perustama Andiata. Brändin punaisena lankana on alusta asti ollut luoda ajattoman tyylikkäitä vaatteita eri ikäisille naisille. Andiata puhuttelee kaikkia niitä, jotka arvostavat laadukkaita materiaaleja, taitavaa räätälöintiä ja viimeisteltyjä yksityiskohtia.
Rantanen on toiminut Andiatan pääsuunnittelijana perustamisesta saakka. Suunnittelijaparina hänellä on nyt oma tytär, Matilda Morelius. Kombinaatio toimii hyvin. Tiimiin kuuluvat myös Andiatan omat kaavoittajat ja ompelijat, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä. Lähtökohtana eivät ole trendit, vaan Rantasen ja Moreliuksen käsissä syntyy tuotteita, jotka ovat aina relevantteja.
“Suunnittelemme vaatteita, jotka kestävät aikaa sekä tyylin että laadun puolesta. Vuodesta toiseen, äidiltä tyttärelle,” Rantanen sanoo.
Andiatan tuotteita valmistavia yhteistyökumppaneita valittaessa vastuullisuus ja korkea laatu ratkaisevat. Tuotannosta kaksi kolmasosaa tapahtuu Euroopassa, ja tästä suurin osa Virossa, missä eri valmistuspaikat sijaitsevat vain parin tunnin päässä toisistaan, jolloin hiilijalanjälki pysyy maltillisena.
Kankaiksi valikoidaan korkealuokkaisia ja enemmissä määrin uusia ekologisia laatuja. Esimerkiksi pellavalla ja lyocellilla sekä silkillä ja villalla on pienet ekologiset jalanjälkensä, ja niitä on aina hyödynnetty Andiatan tuotteissa. Mallistoissa käytetyistä materiaaleista 70 prosenttia on luonnonkuitua ja loput synteettistä alkuperää. Suurin osa kankaista valmistetaan Italiassa.
“Jokaisella materiaalilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Pyrimme valitsemaan ne, joilla on pienin vaikutus ympäristöön vaarantamatta hienostunutta ja ylellistä tuntumaa, joista Andiatan tuotteet tunnetaan. Tämä vaatii paljon aikaa ja kokeilua. Emme voi koskaan olla täydellisiä. Vastuullisuus on jatkuva prosessi, jota kehitämme yrityksen kaikilla osa-alueilla.“
Artikkelin kuvitus ostettavissa vain Kekäleen verkkokaupasta. Suvi Suitialan kuvittama juliste 27,90 e
Slow fashion maksaa mutta kannattaa
“Olen edustanut hidasta muotia tiedostaen ja tiedostamatta aina. Mun juttu on aina ollut tehdä klassisia mutta persoonallisia vaatteita. Ne voi panna kaappiin pariksi vuodeksi ja ottaa sitten taas esiin, ja ne on edelleen kivoja,” sanoo Kuusaman vuonna 2020 perustanut suunnittelija Ritva Falla.
Jo neljäkymmentävuotisen uran muotibisneksessä tehnyt konkari halusi luoda hitaan muodin ilosanomaa julistavan brändin. Kuusama tarjoaa pitkäikäisiä, ajattoman tyylikkäitä naistenvaatteita laadukkaista ja mahdollisimman ekologisista materiaaleista, hiilidioksidipäästöt minimoiden.
Suunnittelijan työ on tasapainottelua materiaalien laadun ja ominaisuuksien, tuotannosta ja kuljetuksista aiheutuvien päästöjen sekä kannattavan liiketoiminnan välillä.
“Materiaalit ovat minulle kaiken perusta. Olin alkuun niin naivi, että luulin voivani tehdä heti sataprosenttisesti ekologista. Ymmärsin kuitenkin nopeasti, että se on mahdotonta ja stressaavaakin, koska välillä tuntuu ettei löydä kuin pari kangaslaatua, jotka täyttävät kaikki mallistolle ja vastuullisuudelle asetetut kriteerit,” sanoo Falla. “Mutta ihmisille näitä vaatteita kuitenkin tehdään. Pitää miettiä mitä asiakas haluaisi ja ostaisi.”
Korkea laatu ja ekologisuus maksavat. Useimmille kuluttajalle ulkonäkö ja hinta menevät edelleen edelle, ja houkuttelevan vaatteen löytyessä vastuullisuus on “plussaa”.
“Laadukas vaate voi olla kallis, mutta jos lopulta pidät sitä kymmenen vuotta, se on hintansa väärti. En halua saarnata, vaan löytää kivan tavan muuttaa ihmisten tapaa ajatella ja ostaa. Se vaatii myös omaa heittäytymistä.”
Kuusaman kevään ja kesän mallistosta vähintään 85 % on luonnonmateriaaleista valmistettua. Keinokuituja sisältäviä kankaita käytetään silloin, kun niillä on vaatteiden käyttömukavuutta tai kestoa parantavia ominaisuuksia. Monilla materiaaleista on jokin sen turvallisuutta, tuotantoa ja eettisyyttä standardein valvova kansainvälinen sertifikaatti. Näitä ovat esimerkiksi Ecovero-viskoosi, mulesing-vapaat ja RWS-villalaadut, GOTS-puuvilla sekä Öko-Text Standard 100 -pellava. Lisäksi jos Kuusaman tuotteissa käytetään polyesteriä, sen on oltava valmistettu kierrätetystä raaka-aineesta.
Pellava on yksi Fallan lempimateriaaleista, sillä sen ominaisuudet ovat monin tavoin edulliset. Nopeakasvuista kasvia ei tarvitse keinokastella eikä juurikaan lannoittaa. Pellava on täysin maatuvaa ja voidaan kierrättää uudelleen kuiduksi. Käytössä pellavavaate on kestävä ja hyvän hengittävyytensä vuoksi miellyttävä päällä.
Kuusaman pellavatuotteet valmistetaan Liettuassa ja lanka värjätään menetelmin, joissa ei käytetä klooria eikä muita myrkyllisiä aineita. Materiaalit työstetään valmiiksi vaatteiksi kahdessa vierekkäisessä tehtaassa, jolloin kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä ja hiilidioksidipäästöt mahdollisimman vähäisinä. Kuusaman kaikki muutkin kankaat ja tuotteet valmistetaan Euroopassa sijaitsevissa tehtaissa – Liettuan lisäksi Virossa, Portugalissa, Italiassa sekä Suomessa.
Tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä
Vaatteiden vastuullisuutta ja pitkäikäisyyttä voi tarkastella myös konkreettisen asiakaslähtöisesti, kuten tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan juhlistava vaatemerkki Uhana.
“Haluamme, että jokainen saa olla ja näkyä autenttisena omana itsenään. Kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus on ollut toimintamme ytimessä alusta asti.”
Suunnittelijaduo Hanna Virkamäki ja Mira Vanttaja ottavat mallistoja luodessaan huomioon erityyppiset vartalot ja luontaiset koonvaihtelut. Uhanan tuotteita on saatavilla XXS:stä XXL:ään, osasta myös 3XL-koko.
“Meillä jokaisella koko voi vaihdella jo ihan vuodenaikojenkin mukaan. Olemme huomioineet sen suunnittelemalla vaatteisiin muutokset sallivia väljyyksiä ja esimerkiksi kietaisumalleja. Ei siis tarvitse heti ostaa uutta vaatetta, jos omat mitat vaihtelevat,” sanoo Vanttaja.
Asiakaslähtöisyyteen liittyvää vastuullisuutta on sekin, että Uhanan mallistoja mietitään myös niin, että tuotteita voi yhdistellä edellisen kauden tuotteisiin.
Uhanan toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, joka on läsnä jokapäiväisessä tekemisessä. Yrityksen tavoitteena on hiilineutraali toiminta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaikesta pyritään kertomaan kuluttajalle mahdollisimman läpinäkyvästi. Tästä yhtenä esimerkkinä on Uhanan nettisivuillaan kerran vuodessa julkaisema vastuullisuusraportti, jossa yrityksen toimintaa ja tavoitteita avataan pienimpiä yksityiskohtia myöten.
Uhanan kaikki vaatteet ja asusteet tuotetaan Euroopassa matalan riskin maissa, joissa lähtökohtaisesti jo lait asettavat tietyt minimivaatimukset vastuullisuudelle. Esimerkiksi palkkojen ja työolojen on oltava kunnossa.
Koska tuotantoprosessit ovat haastava kokonaisuus, uhanalaisille on tärkeää voida keskustella yhteistyökumppanien kanssa tarvittaessa vaikka päivittäin ja päästä käymään tuotantopaikoissa tasaisin väliajoin.
“Totta kai haluaisimme olla täydellisiä vastuullisuuden joka osa-alueella ja siihen pyritään, mutta resurssit sanelevat, mitkä asiat milloinkin menevät prioriteettilistalla ykköseksi. Pitää osata luottaa ja löytää oma tapa ja tyyli tehdä.”
Heikoimmista on huolehdittava
Koska vaatteiden ja asusteiden valmistusketjut ovat pitkiä, on yritysten pohdittava myös niitä vaikutuksia, joita sen toiminnalla on tuotannon eri vaiheisiin osallistuviin ihmisiin.
“Kun ostat meidän tuotteen, saat laadukkaan ja huolella suunnitellun, muodin iloa tuovan vaatekappaleen, jonka vastuullisuudesta voit olla varma,” sanoo Eeva Valopaasi, Kaikon Chief Sustainability Officer. Kaikon ideana on tehdä hyvää muodin avulla, fashion with a mission.
Vuonna 2013 Bangladeshissa sijainneen Rana Plaza -vaatetehtaan romahtaminen kesken työpäivän käänsi katseet vaateteollisuuden kurjiin työolosuhteisiin. Monet kansainväliset vaatebrändit olivat alihankkineet tuotteitaan Rana Plazalta. Länsimaissa alettiin pohtia, kannattaako kehittyvissä maissa tuotettuja vaatteita alkuunkaan ostaa.
Mirjam Sokka ei pitänyt tätä oikeana ratkaisuna, vaan päätti lähteä omalta osaltaan parantamaan tuotannon sosiaalista vastuullisuutta maailman köyhimmissä maissa, joissa vaatteita joka tapauksessa valmistetaan. Vuonna 2017 Sokka perusti naisten- ja lastenvaatemerkki Kaikon.
Heti alusta käynnistettiin kehittyviin maihin kohdistuva avustustoiminta: Seitsemän prosenttia Kaikon tuotteista saatavasta voitosta ohjataan Naisten Pankin kautta Nepalin Lalitpurin kyläalueella asuvien naisten koulutukseen ja yritystoiminnan tukemiseen.
Koulutuksilla naisten sekä heidän lastensa asemaa, elämänlaatua ja mahdollisuuksia voidaan konkreettisesti parantaa. Aiheet liittyvät muun muassa terveyteen, oman talouden hallintaan, työntekijöiden oikeuksiin tai vaikkapa ekologisiin viljelymenetelmiin. Osallistua voivat kaikki naiset ompelijoista puhvelinkasvattajiin. Yritystoimintaan myönnetään myös mikrolainoja.
Alkuun Kaikon tuotteet valmistettiin kuitenkin Suomessa ja muualla Euroopassa. Kun Kaiko vuonna 2020 yhdistyi Eeva Valopaasin ja Anna Takalan perustaman vaatemerkki Store of Hopen kanssa, siitä tuli myös nepalilaisten yritysten työllistäjä. SOH:n pitkä kokemus tuotteiden eettisestä valmistamisesta Nepalissa auttoi Kaikoa toteuttamaan alusta asti olleen unelman ja tavoitteen.
Missionsa mukaisesti Kaiko varmistaa tehdystä työstä jokaiselle reilun korvauksen valmistuksen jokaisessa vaiheessa. Pitkät, henkilökohtaiset suhteet yhteistyökumppaneihin sekä vierailut tuotantopaikoissa pari kertaa vuodessa auttavat pysymään tilanteen tasalla tehtaiden toiminnasta ja työntekijöistä. Yhteistyökumppanien kanssa järjestetään lisäksi koulutuksia ja kriisilahjoituksia Kaikon oman avustuskassan varoilla.
Keväällä 2020 koronapandemian todentuminen aiheutti huolta taloudellisesta tilanteesta ja töiden riittävyydestä. Tästä huolimatta Kaikolla tehtiin päätös olla peruuttamatta tehtaille ja tuottajille tehtyjä tilauksia. Se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä yhteistyökumppanit saivat jatkettua toimintaansa pandemiasta huolimatta.
“Olisi ollut tosi epäeettistä vetää tilaukset pois heikoimmassa asemassa olevilta selvitäkseen itse. Toki tämä on myös liiketoimintaa eli pelaamme samoilla säännöillä kuin muutkin. Mutta ajattelemme, että kun meillä on mahdollisuus vaikuttaa, niin silloin meidän pitää.”
Katse pesulappuun ja hoito-ohjeisiin
Kun vaate on valmis ja käytössä, myös sen kohtelulla on suuri vaikutus pitkäikäisyyteen ja ympäristöön: pitää huoltaa ja pestä oikein. Pesuun, kuivaukseen ja silitykseen kuluu runsaasti vettä ja energiaa, ja vaikkapa väärässä lämpötilassa vääränlaisella pesuaineella pesty villapaita voi tulla ulos pesukoneesta käyttökelvottomana. Vaatteen elinkaareen ja ympäristöystävällisyyteen voivat siis vaikuttaa niin vaateyritykset kuin loppukäyttäjäkin.
Uhana pyrkii tuomaan osapuolet yhteen vastikään starttaamallaan Uhana Care -konseptilla, jonka puitteissa asiakkaille välitetään ohjeita oikeanlaiseen vaatehuoltoon sekä tarjotaan vaivatonta huolto-, muokkaus- ja korjauspalvelua.
Samalla kiertotalousasialla on myös Kuusama. Suunnitteilla on huolto- ja korjauspalvelu sekä konsepti, jonka puitteissa käytetyt Kuusama-tuotteet voidaan palauttaa heille edelleen myytäväksi tai uusiksi kankaiksi ja kuiduiksi kierrätettäviksi. Kaiko sen sijaan etsii asiakkaidensa käytetyille Kaiko-vaatteille uudet käyttäjät yhteistyökumppaninsa Ninyesin verkkokaupan kautta.
Ehkä tässä kaikessa onkin koko asian ydin: Vastuullisuustyössä ei ole olemassa yksittäisiä asioita tai tekoja, joilla yksistään olisi ratkaiseva merkitys. Jotta maailmasta tulisi parempi paikka, työtä on tehtävä jatkuvasti ja johdonmukaisesti kukin kykynsä mukaan – materiaalien alkulähteiltä vaatteiden loppukäyttöön saakka ja parhaimmillaan myös sen yli.